8. marraskuunta 2010 1 kommentti

Myönnän, kyseisellä laitekokoonpanolla on mahdollista katsella paljon muutakin kuin kaapelitelevisiota, mutta tiivistettynä lopputulos on silti sama: multimedian katseluun isolta näytöltä voidaan käyttää 150 nappia. Mukaan ei ole laskettu pelikonsolien ohjaimien nappeja tai itse laitteissa sijaitsevia painikkeita. Monen napin takana on myös toissijaista toiminnallisuutta.

 

 

 

Miksi en käytä yleiskaukosäädintä?

Olen kokeillut myös useita yleiskaukosäätimiä, jotka kaikki osoittautuivat hankalammiksi käyttää kuin alkuperäisten kapuloiden yhdistelmä. Hintalapusta riippumatta yleissäätimen käyttöönotto oli hidasta ja ei koskaan johtanut mainostettuun, ihanteelliseen tilanteeseen.

 

Kun yleiskaukosäätimellä halusi tehdä jotain arkipäiväistä, kuten säätää äänenvoimakkuutta, oli ohjattavaksi laitteeksi valittuna aina väärä kohde. Tästä seurasi ”hmph!” ja ”eiku”. Avopuolisoni kärsivällisyys oli ymmärrettävästi omaanikin lyhyempi. Erikoistoimintojen käyttö ei aina onnistunut ollenkaan.

 

Fiksuimmat monitoimikapulat mahdollistivat eräänlaisten makrojen nauhoittamisen, jolloin esimerkiksi kaikkien laitteiden käynnistäminen sujuisi yhdellä painalluksella. Sallikaa minun nauraa! On fyysisesti mahdotonta sijoittaa kaikkien laitteiden infrapunavastaanottimia niin lähelle toisiaan, että tuo onnistuisi. Pienellä akrobatiallakin vain osa laitteista käynnistyi. Uusi painallus aiheutti vain ensimmäisten sammumisen ja toisten käynnistymisen, jolloin oli jo mahdotonta saada kaikkia tekniikkaihmeitä käytettäviin samanaikaisesti ilman manuaalista komentelua.

 

Pitkän harjoittelunkin jälkeen kassillinen erillisiä kaukosäätimiä oli yksinkertaisesti nopeampi käyttää ja opetella, kuin pelikonsolin hintaiset ongelmakapulat.

 

Montaako nappia oikeasti käytetään?

TV-laitteiden käyttötapa riippuu aina käyttäjästä. Joku tykkää käytää numeronäppäimiä, kun taas toinen surffaa kanavia plusmiinus-valitsimella. Kartoitin kuitenkin montaako nappia 150:stä minä itse olen nykyisellä kokoonpanolla käyttänyt useammin kuin kerran.

 

 

Pekka Peruskäyttäjä luultavasti pärjäisi alle 10 näppäimen kaukosäätimellä

Vastaus on 52 nappia. Eli tehokäyttäjä käyttää noin kolmasosaa painikearsenaalistaan. Määrä olisi luultavasti paljon pienempi, jos kaikki laitteet olisivat samaa merkkiä ja kokoonpano kerralla hankittu/suunniteltu. Pekka Peruskäyttäjä luultavasti pärjäisi alle 10 näppäimen kaukosäätimellä, jos hän haluaisi vain katsella televisiota.

 

Vinkki kodinelektroniikan suunnittelijoille

Suunnittelijat, iltaa! Oletan röyhkeästi, että myös monet ei-hifistit haluaisivat nauttia monipuolisemmista ominaisuuksista ja paremmasta äänenlaadusta kuin keskivertotelevisio yksinään tarjoaa. Kuinka monen ei-elektroniikkaorientoituneen sinkkunaisen oletatte hankkivan tuotteitanne, jos ne ovat näin hankalia käyttää? Moniko hyvätuloinen, keski-ikäinen mies ohittaa myymälän esittelynurkkauksen tuhahtaen, vain koska hän haluaisi vain katsella TV:tä, eikä opetella käyttämään sitä? Huono käytettävyys aiheuttaa teille tulonmenetystä ja asiakkaille v*tutusta!

 

Maailman ensimmäisen TV-kaukosäätimen (ohessa)  kehitti 1950-luvulla Zenith Radio Corporation. Katsokaa tuota käyttöliittymää! Vaikka tuo ihmekapula ei ollutkaan edes langaton, pystyi sillä kuitenkin tekemään suurimman osan nykypäivänkin tarpeista: Käynnistämään ja sulkemaan television, sekä vaihtamaan kanavaa.

 

Tehdään ohjaimesta langaton, hiotaan palikan ergonomiaa ja lisätään äänenvoimakkuuden säädin niin tuloksena olisi jotain mitä suurin osa vanhuksista osaisi käyttää ilman lapsenlapsiensa apua. Onkohan viimeiset 60 vuotta käytetty oikeasti hyödyksi tässäkään asiassa?

 

Mikä on maailman paras tai huonoin kaukosäädin? Pitäisikö suunnittelijoiden kokeilla jotain aivan uutta lähestymistapaa? Oletko käyttänyt oikeasti helppoa yleiskaukosäädintä? Kommentointi on vapaa.






Yksi kommentti tai viittaus tähän merkintään

    Tuomo
    18. syyskuunta 2012 klo 12.53

    Vanha juttu mutta edelleen ajankohtainen. Tekniikka on vuodesta 2010 mennyt eteenpäin siten että yhä useampi vahvistin/televisiovalmistaja tarjoaa mahdollisuuden ohjata laitteita esim. android -tabletilla tai puhelimella.

    Itse olen kironnut kaukosäädinhelvettiä ja sitä miten kankeita kaukosäätimistä tehdään. Yleiskaukosäädintäkin kokeilin mutta en tottunut siihen. Syynä oli tuntoaisti ja sen varassa toimiminen. Hämärässä huoneessa toki yleiskaukosäätimen valaistus auttoi mutta käytännössä malliohtainen kaukosäädin oli kätevämpi koska sen käteen ottaessa tunnisti minkä laitteen säädin oli ja mikä parasta, sitä oli oppinut käyttämään katsomatta.

    Kun sängyssä puoliunessa haluan sammuttaa television niin en halua avata silmiäni apposen auki nähdäkseni painikkeet. Helpompi on hamuta säädin käteen, hakea yläkulman painike ja tunnistaa painikkeen koosta että kyseessä on sulkemisnappi.

    Samsungin kaukosäätimissä on nerokkaat nypyt kohdissa joissa sijaitsee äänenvoimakkuuden säädin sekä kanavanvaihdin. Sormella voi löytää kohdan pimeässäkin. Silti suurin osa painikkeista on aivan turhia – varmaan kaikille. Pitäisikin olla mahdollisuus poistaa painikkeet joita ei tarvi kuin harvoin. Miten olisi kansi jonka avaamalla saat otettu turhat painikkeet pois. Ja tietenkin kansi pitäisi olla sellainen että voit avata sen silloin kun tarvitset harvoin jotain erikoistoimintoa. Toisaalta – erikoistoiminnot voisivat olla ihan hyvin television käyttöliittymän valikoista löydettävissä.

    Kaukosäätimiäkin suurempi ongelma on mielestäni nykytelevisioihin tullut valikoiden ja epg:n surkea käyttöliittymä sekä hitaus. Valikot aukevat erittäin hitaasti, kanavien vaihto kestää sekunnin, jne… Epg näyttää ohjelmat hölmönä aikajanana kun järkevämpi olisi lukujärjestystyylinen lista. Kaikkein huipuksi mm. Samsungilla epg:n ohjelman päällä info-painikkeen takaa aukeaa vain suppea lisätieto ohjelmasta ja tämän jälkeen lisää tekstiä saadakseen täytyy painaa kaukosäätimen alareunassa olevaa punaista A-nappia. Todella törkeää epäkäytettävyyttä. Miksei info-painiketta painaessa avaudu koko lisätietoteksti kerralla tai jos laajennusmahdollisuus halutaan – täytyisi infopainiketta painaa vielä kerran ja vasta kolmas kerta sulkisi infon.

    Olisi kiva nähdä henkilön naama joka on tuon toiminnon logiikan miettinyt.

Kommentoi juttua

Tommi Honkala
Tietojenkäsittelyn tradenomi ja yrittäjä Helsingistä


Taikasanat:
Käytettävyys, Yrittäjyys, Markkinointi, WWW, Bloggaus