15. toukokuunta 2011 Lisää kommentti

Monet arkipäiväiset laitteet ja esineet ovat pysyneet jo pitkään lähes muuttumattomina. Tästä voisi päätellä, että ne ovat käytettävyydeltään jo lähes täydellisiä. En ole samaa mieltä.

Otetaan esimerkiksi kodinkone, joka löytyy muodossa tai toisessa jokaisesta asunnosta: liesi. Liesityyppejä on muutamaa erilaista, mutta toimintaperiaate on aina käytännössä sama. Käyttäjä pyörittelee nuppeja, jolloin niitä vastaavat lämmityslevyt lämpenevät joko kaasulla tai sähköllä.

Etkö ole koskaan vahingossa lämmittänyt väärää levyä?

Lieden yhteydessä on usein myös uuni, mutta tämä ei yleensä vaikuta oleellisesti laitteen käyttöliittymään.

Säätimien asettelu

Lieden säätönupit sijaitsevat lähes aina laitteen yläetureunassa. Sijainnille ei juuri ole muita järkeviä paikkoja, mutta säätimien keskinäinen asettelu on huono. Vai väitätkö, ettet koskaan ole pysähtynyt sekunniksi miettimään, mikäs säädin tiettyä levyä ohjasikaan? Etkö ole koskaan vahingossa lämmittänyt väärää levyä?

Mahdollisesti tilankäyttöön liittyvistä syistä säätimet on lähes poikkeuksetta sijoitettu vierekkäin. Tämä on huono käytäntö siksi, että itse levyt eivät lähes koskaan ole samassa järjestyksessä, vaan ne on yleensä aseteltu neliömuodostelmaan. Jos järjestyksessä on ristiriitoja, joutuu käyttäjä aina suorittamaan lyhyen ajatuskatkon ja tarkistamaan säätimien merkinnöistä, mitä levyä mikäkin säädin ohjaa.

Säätimen valinnassa avustavat merkinnät ovat harvoin selviä. Jos käyttöliittymä olisi oikeasti hyvä, ei opasteita edes tarvittaisi.

Jos käyttöliittymä olisi oikeasti hyvä, ei opasteita edes tarvittaisi.

Hyvin vastaava tilanne voidaan nähdä autojen sähköikkunoiden säätimissä. Jos kaikissa neljässä sivuikkunassa on sähkösäätö, pystyy kuljettaja yleensä ohjaamaan kaikkia ikkunoita.

Ikkunasäätimien asettelu vaihtelee enemmän kuin liesissä. Joissakin automerkeissä napit saattavat olla vieläkin peräkkäin tai muuten oudosti aseteltuja, mutta esim. Mazdasta on jo pari vuosikymmentä sitten löytynyt loogisesti ikkunoiden järjestyksen mukaan lajitellut painikkeet.

Jos liedessäkin säätimet ovat samassa järjestyksessä ja muodossa kuin niiden ohjaamat lämmityslevyt, pystyy ihminen alitajuisesti valitsemaan aina oikean säätimen. Valintaa voisi tehostaa entisestään esimerkiksi eri kokoisilla säätimillä, jolloin pieniä levyjä ohjaisivat luonnollisesti pienemmät nupit.

Liesi, jossa säätimet ja lämmityslevyt ovat samassa järjestyksessä

 

Onko levy päällä?

Toinen yleinen ongelma ja huolenaihe on levyn unohtuminen päälle ruuanlaiton jälkeen. Käytännössä kaikki markkinoilla olevat mallit toki ilmaisevat lampulla, mikäli uuni tai jokin levyistä on päällä tai vielä kuuma, mutta tämänkin voisi tehdä fiksummin.

Vaikka levyn olisi tarkoituskin olla päällä, miettii käyttäjä silti kuinkas suurella teholla se onkaan. Pienensinkö jo lämpöä? Valittua tehoa tai lämpöä ilmaistaan yleensä juoksevalla numeroinnilla ja muilla ihme pallukoilla, vaikka tämänkin voisi havainnollistaa paremmin.

Käyttäjä joutuu tulkitsemaan numeroita ja vertaamaan säätimen asentoa suhteessa nolla-asentoon. Kyseessä ei ole valtavasti aivotoimintaa edellyttävä toimenpide, mutta se on tehotonta ja turhaa työskentelyä.

Parempi tapa kuvastaa levyjen lämpöä on ilmaista se graafisesti ja sijoittaa se oikeaan asiayhteyteen, eli jokaiseen säätimeen itseensä. Säätimiin rakennetuista, tehon mukaan kasvavista valomerkeistä pystyisi yhdellä vilkaisulla näkemään sekä päälle unohtuneet levyt, että käytössä olevan tehon suhteessa maksimiin.

Parempi tapa ilmaista valittu lämpötila säätimessä

Loppusanat

Luonnostelemani ratkaisut eivät liene monimutkaisia tai kalliita toteuttaa, jonkun liesivalmistajan pitäisi vain irtautua joukosta ja tehdä asiat uudella tavalla. Muutokset eivät mielestäni ole niin radikaaleja, etteivätkö käyttäjät osaisi irtautua tutuista ja turvallisista, riviin asetetuista, numeroiduista säätimistä.

On toki mahdollista, että kyseiset ominaisuudet ovat muodossa tai toisessa jo käytössä kalliimmissa hintaluokissa, mutta miksi käytettävyyden pitäisi olla rikkaiden etuoikeus?

Vai kuinka sinun mielestäsi toimisi helppo ja looginen liesi?






Kommentoi juttua

Tommi Honkala
Tietojenkäsittelyn tradenomi ja yrittäjä Helsingistä


Taikasanat:
Käytettävyys, Yrittäjyys, Markkinointi, WWW, Bloggaus