29. syyskuunta 2011 Lisää kommentti

Millaisia sanontoja tulee mieleesi suomalaisesta työelämästä? Kuulostaako fraasi ”Palkka juoksee, minä en” tutulta? Lukeeko se kenties kahvimukissasikin?

Otsikossa mainittuun sanontaan liitetään usein negatiivinen mielleyhtymä laiskuudesta. Osa lukijoista tunnistaa lauseesta itsensä ylpeänä, osa taas sen vierustoverinsa halveksuen.

Vaikka lähes jokaisella työpaikalla on toki niitä laiskojakin työntekijöitä, ei kyseistä sanontaa silti tulisi tulkita pahana asiana.

On tyhmää pitää kiirettä

Kiire on todella huono määritelmä arvokkaalle työlle tai työntekijälle. Miksi kukaan olisi tärkeä tai hyvä työntekijä, vain koska hän juoksee pitkin käytäviä puhelin korvalla, läppäri sylissään?

Kiireessä saavutetaan harvoin mitään hyvää. Verrataan kiirettä liikenteeseen: nopeuden kasvaessa havainnointikyky heikkenee ja ajovirheiden todennäköisyys kasvaa.

Mistä kiire edes aiheutuu? Olet lähtenyt liikkeelle liian myöhään tai joku on arvioinut tarvittavan ajan väärin. Sama pätee sekä liikenteeseen että työelämään. Molemmissa kiirettä voi aiheuttaa jokin odottamaton tapahtuma, johon et muka voi vaikuttaa.

Vai voitko sittenkin? Tuliko se liikenneruuhka muka yllätyksenä, vaikka olet jo monta vuotta ajanut samaa työmatkaa samaan vuorokaudenaikaan? Eikö työpaikallasi ole muka koskaan ennen laitteita hajonnut? ATK-laitteet tottelevat aina komentojasi virheettömästi?

Jos nopeus ja voima selvittäisivät kaikki ongelmamme, ei evoluutio olisi kasvattanut meille näin järkyttävän isoja aivoja. Ihmisessä on kaikki tarvittavat osaset asioiden tekemiseen fiksummin.

Luolamies metsästää ruokaa heimolleen. Hänellä on kaksi vaihtoehtoa:

    1. Hän juoksee naama punaisena peuran perässä ja huonolla tuurilla kompastuu, lyöden päänsä kiveen.
    2. Hän virittää ansakuopan peuran juomapaikalle ja kävelee rauhassa noutamaan saaliin.

Asioita ei kannata tehdä tyhmästi

Monilla työpaikoilla on se sama ongelma, että asiat on ”pakko” tehdä tyhmästi. Työmenetelmät päättää usein joku muu kuin työn tekijä itse. Pahimmassa tapauksessa menetelmiä ei edes suostuta muuttamaan, koska ”meillä on aina tehty näin”.

Työ ei saa olla mikään itseisarvo. Työtä työnteon vuoksi on yksi nyky-yhteiskunnan hölmöimmistä käsitteistä.

Meillä on aina tehty näin

Työpaikkojen konservatiivit huomio: ihmiskunta ei ole vielä missään asiassa löytänyt parasta tapaa tehdä sitä. Kaikki on mahdollista tehdä nopeammin, virheettömämmin, helpommin, hauskemmin, tehokkaammin, turvallisemmin ja halvemmalla.

Toki uudet menetelmät ovat aina ensin prototyyppejä, jolloin niissä on virheitä. Tietokoneetkin ovat vielä naurettavan tuore keksintö, mutta tulen ja terävien esineiden tekemisessä olemme jo melkoisen hyviä.

Uuden menetelmän epävarmuus ei ole mikään syy olla kyseenalaistamatta ja parantamatta kaikkea ympärillämme.

Olen vain töissä täällä

Moni ihminen näkee päivittäin ympärillään asioita, jotka tehdään tyhmästi. Jostain kumman syystä he silti vain kohauttavat olkapäitään.

”Olen vain töissä täällä” on yleinen puolustus. ”Eihän se ole minun ongelmani, vaikka itsekin kärsisin tyhmästä tavasta. Ei ole minun tehtäväni parantaa asioita, koska en ole esimies. Ei minulle makseta siitä palkkaa.”

Kuulostaako tutulta? Herätys!

Onko unelmasi työnteosta todellakin sellainen, että et halua saavuttaa mitään itse, vaan jonkun muun pitäisi parantaa kaikkea puolestasi?

Monet suorittajatason työntekijät ovat hieman lyhytnäköisiä. Jos jostain vaivannäöstä ei ole välitöntä ja suoraa rahallista hyötyä tai muuta etua, sitä ei muka kannata tehdä.

Millä perusteella palkankorotukset aikanaan annetaan? Mitä ominaisuuksia esimiehiltä vaaditaan? Moni vastaa näihinkin kysymyksiin mielessään katkerana ”jotkut nuolevat p**settä!” Surullista.

Jos nokkela ideasi on oikeasti toteuttamiskelpoinen ja hyödyllinen, eikä silti pääse käyttöön, vika ei todennäköisesti ole sinussa vaan byrokratiassa, esimiehessä tai katkerissa työkavereissa. Älä lannistu, olet silti hyvällä asialla.

Kotiläksyjä

Huomenna, kun jälleen kerran masentuneena raahaudut töihin, ota itsellesi tavoite. Etsi yksi asia – pieni tai iso – jonka tekeminen on esimerkiksi hidasta, hankalaa tai tylsää.

Keksi siihen mikä tahansa pieni parannus. Voiko jonkin työvaiheen jättää pois? Voiko työtä automatisoida? Voiko työn tehdä tehokkaammin suuremmissa erissä mutta harvemmin? Onko työ edes oikeasti tarpeellinen?

Kuvitellaan, että parannus säästää vaivaiset 10 minuuttia aikaasi aina kun teet kyseisen työn, vaikka kerran viikossa. Paljonko aikaa säästyy vuositasolla?

Entäs jos 4 työkaveriasi ottavat sen myös käyttöön? Paljonko tuo ajansäästö on rahassa? Niinpä, summa nousee helposti vähintään nelinumeroiseksi.

Jos et halua tehdä tätä työnantajasi hyväksi, tee se edes itsellesi. Nauti työstäsi. Sitäpaitsi, seuraavan kerran kun yritys solmii irtisanomiskenkänsä nauhoja laman edessä, sinulla on taskussasi uusi ase…






Kommentoi juttua

Tommi Honkala
Tietojenkäsittelyn tradenomi ja yrittäjä Helsingistä


Taikasanat:
Käytettävyys, Yrittäjyys, Markkinointi, WWW, Bloggaus